Haluttomuus – joko oma tai kumppanin – on yksi tavallisimmista syistä hakeutua seksuaaliterapiaan. Hyvin usein keskustelun aihe kuitenkin muuttuu matkan varrella. Se, mikä näytti aluksi haluttomuudelta, saattaa osoittautua pienen pohdinnan jälkeen esimerkiksi turvattomuudeksi, kyllästymiseksi tai väärinymmärrykseksi, tai kyse voi olla siitä, että kumppanin seksitaidot ovat yksinkertaisesti liian huonot. Kuka haluaisi toistuvasti surkeaa seksiä?

Seksuaalisen haluun liittyvät pulmat ja hämmennykset ovat erityisen tavallisia meille naisille. Osa naisista sanoo, ettei tunnista itsessään spontaania halua ollenkaan. Moni meistä kiinnostuu seksin ajatuksesta vain silloin, kun keho on valmiiksi tarpeeksi kiihottunut – kun joku on jo koskettanut meitä sopivalla tavalla, tai kun hyvä seksimuisto on valunut aivoista klitoriksen lähelle ja kutkuttaa jo muutakin kuin mielikuvitusta. Tai kun olemme jo puolimatkassa kohti orgasmia.

Mistä seksuaalisessa halussa on kysymys ja miksi se on niin vaikea asia?

Yksi vastausvaihtoehto on tässä: kyse on tosiasiassa fiktiosta. Sellainen itsestään syntyvä spontaani huutava halu, jota näkee elokuvissa, on itse asiassa äärettömän harvinaista – sukupuolesta riippumatta. Moni kuvittelee, että muiden ihmisten seksisuhteissa painetaan vielä seitsemän vuoden jälkeenkin toinen seinää vasten heti eteisessä, ja vaatteet lentävät pitkin lattioita, kun kiihko yksinkertaisesti valtaa mielen ja kehon, vaikka alunperin olit menossa viemään roskia. Onneksi olkoon, jos sinulla on näin.

Osa seksologeista on sitä mieltä, että spontaania halua ei ole olemassakaan. Olen taipuvainen ajattelemaan samoin: halu ei synny tyhjästä, vaan on aina reaktio johonkin. Ärsykkeen ei tarvitse olla pornoa tai edes henkkamaukan mainoskuva tai kumppanin suukko niskassa. Ärsykkeeksi voi riittää sekin, että omat housut hiertävät yhtäkkiä hyvällä tavalla sopivasta kohtaa, eivätkä aivot välttämättä ehdi edes rekisteröidä tätä.

Kaikki ihmiset eivät erota halua ja kiihottumista toisistaan. Kiihottumisella viitataan kehollisiin tapahtumiin, jotka valmistavat meitä seksiin. Halu on vaikeammin määriteltävä asia, mutta voidaan ajatella, että se on kehon kiihottumisreaktioista irrallinen ajatus tai tahtotila. Olen tästä sekä samaa että eri mieltä.

Tästä sen sijaan olen sitä varmempi, mitä enemmän asiaa mietin: halun tunnistaminen on seksuaalisuuden toteuttamisen ja nautinnon kannalta sivuasia.

Jos muistat elävästi, että seksin aikana ja sen jälkeen tuntuu hyvältä, lähde ihmeessä leikkiin, vaikket juuri nyt tunnistaisikaan sisälläsi suurta seksuaalista halua. Todennäköisesti kiihotut matkan varrella ja alat haluta lisää sitä, mikä tuntuu hyvältä.

Mitä väliä sillä on, haluttiko alunperin, jos lopputuloksena on nautintoa?

P.S. Jos lopputuloksena ei ole nautintoa, ja seksin jälkeen olo on kurja tai lähinnä helpottunut, pysähdy. Halun ajatuksen sivuuttaminen ei tarkoita suostumuksen sivuuttamista. Jos seksin jälkeen tunnelma on ”huhhuh onneksi tätä ei tarvitse nyt tehdä vähään aikaan uudestaan”, on syytä harkita asian ottamista puheeksi joko kumppanin tai ammattilaisen kanssa.


Want to be part of it?

Support our community, sign up, get verified and enjoy next generation social media for adults 💗 It's free for verified users.



Did you know?